Scaleauto Nordic Challenge 6h endurance, Ruotsi

M3:sta on muuten kaksi eri koriversiota. Maalaamaton kori on vanhempaa mallia, joka on keulastaan heikompi. Uusimmat väritykset on uusitulla muotilla, joissa isoin ero on vahvistettu keula, käytännön eroa en osaa tarkkaan sanoa, ei ole tullut tutkittua. Tärkeää M3:ssa on joka tapauksessa liimata erittäin huolellisesti se iso musta alamaski paikalleen.

PekkaN kirjoitti: Kannattaa punnita se Audin kori ILMAN sisustaa (ja verrata muihin), siinä kun on erittäin painava moottorimallinne.

Tätä meinasin, lexaneilla kevenee ihan hitokseen.

PekkaN kirjoitti: M3 näyttää ja tuntuu kevyeltä, mutta vaaka näyttää sen olevan 4-5g Z4:ää painavampi. M3:een tosin saa n. 10mm pidemmän taka-akseli - ohjuri etäisyyden.

Audissa taka-akselin keskeltä ohjurin ruuvin keskelle 130mm Parman paksulla ohjurilla.

Ei ole auto vielä nipussa, mutta ensivaikutelma Z4:stä on, että haastavaa on siinäkin saada isot pyörät istumaan korin kanssa.

Porschen korin kestävyyden kanssa mulla ei ollut suurempia ongelmia. Vaatii kuitenkin huolellisen kokoamisen siten, että osien liimaukset toteuttaa kevyesyi, mutta rakennetta lujittavasti.

-kaitsu

Kaitsu kirjoitti: Porschen korin kestävyyden kanssa mulla ei ollut suurempia ongelmia.

Sie ajatkin nätisti. Pitkäsillä korit on menneet ainakin kymmenkunta kertaa korit korjaus- tai lunastuskuntoon pelkästään tällä kaudella, eikä hekään ihan huonoja kuskeja ole. Ihan varma fakta on, että Audin kori on kestävämpi, siitä on turha tingata. Mutta se että kuinka junnutiimillä pysyy peli urassa treeneissä ja kisassa, on puolestaan hyvinkin eläväinen muuttuja. Ja siksi koitan patistella tiimiä valitsemaan auton, joka ei seiso varikolla joka tällin jälkeen ja jengi voisi keskittyä itse asiaan. Se nyt vaan olisi viksua koittaa minimoida riskejä ja muutenkin hallita kokonaisuutta.

Oikeastaan kaikki pikaliimalla kiinitetyt osat purkee ennemmin tai myöhemmin irti, siirtyminen blastik welderiin laittaa kopan teon aivan uudelle tasolle, tukevoittaa rakenteita mukavasti ja painon lisäys pysyy kurissa. Lyhyesti sanottuna sovita osat huolellisesti=istuu hyvin paikoileen ja kiinitä "tötinällä" tää kama sulattaa muovia, on joustava ja antaa näin lujan iskun kestävän liitoksen.

-Ari

Mitä plastic welderiä Arska tarkoittaa? Tuolla nimityksellä löytyy useampaakin merkkiä ja kovin erilaisia tuotteita.

Itse olen käyttänyt Poly-Zap liimaa. Rapsuttelen ensin veitsellä pinnat auki, niin saa muoviin kiinni, eikä pintakuonaan. Pysyy ja pitää hyvin ja kyseinen töhnä tömähtää about kaikkiin muovilaatuihin kiinni, myös (nimensä mukaisesti) polykarbonaattiin, eli lexaniin.

Hassua miten mieltymykset vaihtelee. Mä olin erilaisten plastic weldreiden fani vuosikaudet, mutta nyt olen enenevissä määrin palannut epoksiin... Mielestäni näiden halppis (Biltema, Motonet) plastic weldereiden laatu on tipahtanut romahdusmaisesti parin viime vuoden aikana. Väliin kama on jo putkilossa valmiiksi jämähtänyttä paskaa. Väliin sen kovettuminen kestää vuorokauden. En tiedä onko laadukkaampien merkkien kohdalla vastaavia ongelmia (mulla on tuolla avaamaton tuubi Carbon Teamin kamaa; ehkä se toimii, mutta käytetään nuo paskat ensin johonkin...).

Optimaalinen liima olisi sellainen, jossa on hitaan epoksin juoksevuus ja plastic welderin kyky liittää erilaisia materiaaleja toisiinsa. Ei ole mun kohdalle toistaiseksi osunut.

Polyzappia olen vasta opetellut käyttämään. Väliin onnistun väliin en. Esim. 250 TR tuulilasi pysyi Riihimäen kisan PolyZapillä. Lienee ensi kerta auton historiassa kun lasi ei repsota kisan jälkeen mistään. Sen sijaan 512 BB (Groupe kisaan) tuulilasin liimaamisesta ei tullut mitään ennen kuin vaihdoin pikaepoksiin.

Bisonin 2-komponentti PU-liima on osoittautunut myös hyväksi. Käytettävyydeltään PW:n kaltaista, mutta pitää mielestäni jopa paremmin. Erityisesti muovi-metalliliitoksissa.

-kaitsu

Kaitsu kirjoitti: Mielestäni näiden halppis (Biltema, Motonet) plastic weldereiden laatu on tipahtanut romahdusmaisesti parin viime vuoden aikana. Väliin kama on jo putkilossa valmiiksi jämähtänyttä paskaa. Väliin sen kovettuminen kestää vuorokauden.

Kuvailit mun kokemukset käyttämistäni weldereistä ja mitä olen sivusta seurannut, niin kauheesta pashaa se on pääosin muillakin ollut.

Kaitsu kirjoitti: Optimaalinen liima olisi sellainen, jossa on hitaan epoksin juoksevuus ja plastic welderin kyky liittää erilaisia materiaaleja toisiinsa. Ei ole mun kohdalle toistaiseksi osunut.

Würthin Koriliima. Nykysten jollain eri nimellä, mutta myyjän pitää tietää mistä kyse.
Tällä (ja muilla vastaavilla koriliimoilla) vedetään mm. autojen pellit toisiinsa kun ei päästä hitsaamaan -> koriliima.
2k kamaa, eli saa tehtyä mieleiset sötkötit. Melko heviä shittiä, mutta ei tota tarvi lusikalla lääppiä. Iso miinus hinnasta, maksaa ihan pöllönä (iso kyllä pakkauskin), mutta on riittoisaa ja pysyy hyvänä todella kauan.
Tolla saa mitä vaan pysymään missä vaan - vankalla kokemuksella 1:1 maailmasta. No, vettä en ole tuolla yrittänyt liimata ilmaan, mutta muuten on melkolailla kokeiltu kaikkialle.
Ei pitänyt sietää bentseenejä, mutta paikkasin tolla puhjenneen imukurkun Katanan kannesta 2008 ja yhä sekin kuulemma rokkaa.
Yhden sisustan olen laittanut tuolla kiinni, mutta mulle riittää Poly- ja muiden Zap -liimojen ominaisuudet, joten en itse juurikaan käytä mallailussa koriliimaa.

Itse oon läjännyt korit muutaman vuoden ajan Loctiten epoksilla. Liitos on pitävä ja joustava. Liiman ja liitoksen pystyy myös purkamaan siististi myöhemmin tarpeen vaatiessa. En tiedä mitä pikaliimoilla tarkoitatte, mutta jos oikeasti aikoo ihan juoksevalla tai geelimäisellä pikaliimalla autoa kasata, niin sillähän tosiaankin varmistaa auton hajoamisen ekassa mällissä. Ennen niin hyvä Bilteman plastik welder on muuttunut kummaksi tahnaksi, joten sitä en pahemmin ole käyttänyt. 2 ryhmän D Kadett oli kyllä hyvä parsia welderillä kasaan, kun toinen kylki irtosi täysin... Painolla tuossa kun ei ollut väliä. Hylsy painoi 42 g ja liimausoperaation jälkeen pari grammaa enemmän.

Äsken mainitsemaani pikaliimaa olen käyttänyt ainoastaan vac form ikkunoiden kanssa. Ja tämäkin täytyy tehdä varoen, etteivät ikkunat höyrysty. Höyrystymisen saa estettyä pitämällä korin ylösalaisin, jolloin höyryt eivät ole kontaktissa "lasin" kanssa. Tämäkään ei aina onnistu...

-Jussi

Mulla on noin kolme vuotta vanhaa Bilteman welderiä käytössä ja pelaa edelleen tosi hyvin, hemmetin hankala sitä on käyttää mut pikku treenillä se rupee sujuun. Kaitsu hehkutti epoksia lasien kiinityksiin mut silloin kun joustavaan kuitu koppaan laittaa lasit kovalla liimalla niin ne tahtoo rapsahdella irti. Gruppi bemareihin heppailin lasit Zapin Mediumilla paikoilleen ja laitoin 2ml narkkarimallin ruiskuun Bostik A3 kontaktiliimaa ja paksuimman neulan mitä apteekista sain. Vedin aika paksun palon liimaa lasien saumoihin ja kuivuttuaan liimasaumasta oli hävinnyt noin puolet pois, konussa on siis aika paljon liuottimia mukana. Veikkaisin et kerrankin ne lasit pysyy paikoillaan ja korjaus tarve väheni aikalailla.

-Ari

Ari Niemelä kirjoitti: kolme vuotta vanhaa Bilteman welderiä käytössä ja pelaa edelleen tosi hyvin,

Käytä säästellen . Samaa tavaraa Biltemasta et enää ilmeisesti saa :eek:

Mm. OEPS Astonin tuulilasin vedin hitaalla epoksilla kiinni vaiheittain (siis pätkä kerrallaan, 12...24 h kuivumista välissä). Vaiheittain siksi, että pakotin tuulilasin muotoon kylmänä suorasta tavarasta. Suorasta siksi, että mulla ei ole vacformaus vehkeitä ja alkuperäisen paino oli makuuni vähän liikaa. Lasi pysyi varsin hyvin paikoillaan pari OEPS kisaa, mutta kyllä se jossain vaiheessa täällä kotomaassa jostain kulmasta alkoi repsottamaan.

-kaitsu

Ylihuomenna lähdetään kahden joukkueen voimin Göteborgiin katsomaan muiden pohjoismaiden Scaleauto-tasoa!

Tässä alla etummaisena yksi Senior team Finlandin kisaehdokkaista. Kolme yhteensä on rakennettu Liqui Moly BMW:tä, viimeinen valinta tehdään Ruotsissa. Kaikki kolme ehdokasta ovat erittäin nopeita, se tiedetään jo. Valinnassa painaa myös ajovarmuus, 6 tuntia on pitkä aika. Tällä kuvan autolla on ajettu minilandin rata 5,12 sekuntiin. Myös Junior Team Finlandin kalustoasiat ovat erittäin hyvällä mallilla päätellen viime lauantain kestävyyskisasta.


PM kisa-auto etualalla asiaankuuluvine ikkunateksteineen. Taustalla oleva keltainen Z4 johtaa tällä hetkellä kotimaista Scaleauto-cupia, sateenkaari-M3 voitti ensimmäisen Scaleauto cupin 2012 ja PM kisa-auton takana oleva Z4 Liqui Moly vuoden 2013 cupin.


Teknisesti auto on loppujen lopuksi hyvin lähellä Suomen sääntöjä. Merkittävin ero on lexan lasit ja lexan sisusta, jotka alentavat painopistettä. Painonsäästö joudutaan kuitenkin kompensoimaan liimaamalla auton sivulla puolivälissä helmoja oleviin muovisiin korivahvikkeisiin lisäpainoa, jotta 55g minipaino korille täyttyisi.

- Alusta SC-8000R4 (uusin versio magneetinreiällä)
- maavara 1,7mm
- H-pala teräksinen (hiilikuitu ei sallittu PM kisassa) -> alumiininen
- T-holkit: Werks 2,5mm (h-palan alla prikkoja reilut 0,6mm)
- laakerit: Werks Pro
- Ohjuri: JP pro Cut Down
- rattaat: JP
- Laahaimet: SCB super small tai super down
- etupyörät: SC-2715P, kevyesti kovetetut (ei sallittu suomi-säännöissä) -> kovettamattomat alla nyt
- Moottori: SC-26, ainoa sallittu PM kisassa (dynotestattu) (kisapaikalla kaikki autot ajetaan vielä järjestäjän dynossa)

Vertailun vuoksi mun rakentaman Z4:n speksi

- Alusta SC-???? (vanhin versio ilman reikää)
- maavara 1,2mm edessä, 1,4 mm takana
- H-pala alumiininen
- T-holkit: JP 2,5mm (h-palan alla prikkoja 1,0 mm) EDIT 21.1. : prikkoja 0,63 mm
- laakerit: JP Pro
- Ohjuri: Red Fox Cut Down
- rattaat: JP
- Laahaimet: SCB super small
- etupyörät: SC-2715P, ei kovetetut
- Moottori: SC-26

Speksiin saattaa tulla vielä hienosäätöä

Ja tukemaan parasta mahdollista suoritusta, senioritiimille rakennettu referenssiksi kolmas kisavalmis Z4 seuraavin huomioin:

- Korissa lexan-kitti ja kumiset takaspoilerin kannakkeet sekä helmassa 6g lyijyä sääntöjen vaatimana
- Pohjalevy SC-8000R4 (reiällinen niklattu kuten Jaskalla)
- Maavara edessä 1,3mm, takana 1,35mm
- Teräksiset akseliholkit kaikkialla
- Alumiininen H-pala (noin 0,3mm teippiä alla) ja alumiiniset 9mm etupukit, takana originaalit 10mm seosmetallipukit shimmeillä
- T-holkit Scaleauto 4mm + ~1mm solukumiprikat H-levyn päällä (liikevaraa noin 1,7mm)
- Laakerit Jens Pro Open
- Akselit Jens/ Sigma
- Etupyörät Scaleauto 26,5mm, ei kovetetut
- Ohjuri Parma cut-down hieman lyhennettynä (runko maksimipituudessa)
- JP ratas, Sigma pinjoni
- Breidit SCB Super Small
- Moottori sääntöjen vaatima SC-26
- Auton paino 191g (kori pakolliset 55g)

Jännittävää nähdä miten autot eroavat toisistaan. Moottorin vaikutus voi olla suurikin, rata on sen verran nopean oloinen.

Niijjoo - mestaruuden lisäksi voisitte tuua pussinuuskaa :!: