Harjattomat moottorit slotissa ?

Englannissa on käynnissä intensiivinen harjattomien moottoreiden ja varsinkin niiden säätimien kehitystyö. Vapaiden moottoreiden luokissa (ES-24,ES-32,F1-32) nämä ovat jo nykyisten sääntöjen mukaan sallittuja. Pikkuluokissa suorituskykykin on jo riittävä, jota todistaa Englannin mestaruuskisoissa saadut finaalipaikat.

Näen kehityksessä hyviä ja huonoja puolia. Hyvänä tietenkin moottoreiden parempi tasalaatuisuus ja huoltovapaus. Huoltaminen olisi käytännössä vain moottorin laakereiden vaihtoa. Moottorit ovat tosin sen verran edullisia, että ei niitä välttämättä kannata edes korjata. Tällä hetkellä harjattomat ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta tulevaisuudessa tuotteiden kaupallistumisen jälkeen voisi slotin aloituskynnys ehkä hieman pienentyä, kun moottorit yksinkertaistuvat.

Huonona puolena näen olemassa olevan kaluston vanhenemisen. Moottorit ja niiden tarvikkeet sekä huoltovälineet jäisivät tarpeettomiksi. Yleensä harrastajilla on nelinumeroinen summa kiinni moottoreissa, jotka olisivat muutoksen jälkeen lähes arvottomia. Rungotkin menisivät todennäköisesti uusiksi ainakin ison sportin osalta. Monelta moottoreita tai niiden osia valmistavalta sekä huoltavalta menisi työ alta. Osalta harrastajilta voi kadota motivaatio lajiinkin, kun se muuttuisi merkittävästi.

Miten tässä pitäisi edetä, jotta ei aiheutuisi liikaa muutoksia lyhyessä ajassa ? ISRA:n pitäisi ottaa varmaan asiaan kantaa pikapuolin, jottei huomata myöhemmin, että olisi pitänyt tehdä jotain. ISRA säännöt vaikuttavat kuitenkin vahvasti kansallisiin sääntöihin. Yksi vaihtoehto olisi tehdä harjattomille oma luokka tai luokkia.

Facebookista poimittu painoon liittyvä kommentti:

How does the mass of the motor compare with a brushed ES motor?

Normal strap weighs about 13 to 13.8 gm, F1 motor about 9.4 the brushless motor I used weighs 7.2 but the esc adds another 2.8 so 10 gm in total.

Mitä sitä teknistä kehitystä jarruttelemaan. Avoimet luokat ovat juurikin oikea paikka testata ja kehittää uutta tekniikkaa. Sieltä se sitten valuu aikanaan alemmille tasoille, jos hyväksi havaitaan.

Vähemmän huoltoa vaativat ja tasalaatuisemmat moottorit ovat Graalin malja, jota slottiväki on (tuloksetta) etsinyt 50 vuotta. Lieneekö harjattomuus sitten avain autuuteen? Tiedä häntä...

Taitaa tuossa vielä tovi mennä, että Englannin mestaruuskisan finaalipaikasta noustaan tasolle jossa ajetaan maailmanmestaruudesta. Jossain facessa näin noiden laitteiden (F-32) kierrosaikoja. Ainakin sen postauksen mukaan harjattomat olivat monta kymmenystä hitaampia kuin luokan kärki. Joten pois huoli yhdessä yössä tarpeettomaksi käyvistä rungoista ja mekkikaluista. Saati duunin loppumisesta

-kaitsu

Hyvä asia kehitys on.
RC-autoissa on jo pitkään ollut käytössä ko. malliset moottorit.
Ennemmin tai myöhemmin slottiautoissakin tapahtuu siirtyminen 1900 luvulta - 2000 luvulle.
Siinä kyllä saattaa jollekin muutosvastaiselle mennä herneen sijasta sitruuna nenään aikanaan..

Luovun ilomielin tuosta moottori kasasta mikä minullakin on, jos voisi käydä kisoissa mekkaamatta yhtään kisojen välillä !

Yly kirjoitti: Luovun ilomielin tuosta moottori kasasta mikä minullakin on, jos voisi käydä kisoissa mekkaamatta yhtään kisojen välillä !

Siipiautoilussa harjattomista moottoreista olisi kyllä etua, kun ei tarvisi pakissa olla 50 moottoria, kuten esim. G27L luokassa Laihian MM-kisoissa voittaneella. Taitaa kuitenkin mennä aika monta vuotta ennen kuin G7-luokassa pärjäisi harjattomalla koneella. Siinähän olisi Hype teamille hyvä tavoite, että kehitätte harjattoman siipiauton, jolla pääsee alle 2s kingillä. Tuollaisella olisi varmaan kysyntää maailmallakin.

32-luokissa siirtymä tapahtuu todennäköisesti muutaman vuoden sisällä. Isossa sportissa kulunee ehkä vuoden pari pidempään. Mikäli siis säännöt pysyvät ennallaan.

Englannin kisan tuloksia en löytänyt, mutta vauhti oli ollut kisassa ihan hyvä ennen renkaiden loppumista.

Facesta poimittuna:

the speed was about top main grade pace rather than Premier grade pace if that makes sense. I made both main grade finals and was leading sports main grade until my tyres ran out.

Ilolla otan vastaan.

Mutta tuskin on ihan äkkiä laajassa käytössä kun tuo käytetty nopari ei ole edes mikään kaupallinen vaan mittatilauskamaa mikäli olen ymmärtänyt oikein.

Oman harrastuksen mittakaavassa koneisiin varmaan menee eniten ankkureita (siis enemmän kuin setuppeja) jotka onkin sitten kulutuskamaa joten niihin ei kaluston obsoliitiksi jääminen kauheasti vaikuta.

Vaikka se käämin paikka vaihtuu ankkurista staattoriin niin ihan samalla tavalla niissäkin pelataan kierrosluvuilla yms. joten varmasti jää edelleen säädettävää mikä on paras millekkin radalle tai olosuhteelle.

Jos elanto on kiinni marginaalilajissa niin siinä on jo otettu tietoinen riski. Ja onhan ihmiset muuntautumiskykyisiä, kai niitä staattoreitakin voi ruveta itse käämimään paremmin kuin kiinalaislapsi.

Harjattomalla moottorilla toteutettu siipiautokin on näemmä tehty. Löysin tämän videon:

youtube.com/watch?v=-V8hFdAZpXo&

Kehitys on aika nopeaa. Nyt päästy jo painossa 2g alle perinteisen ES24 auton.

Kyllähän tämä iso muutos on, mutta askel terveempään suuntaan. Ainakin omaa harrastusta tuo tulee auttamaan, moottorien kasaus on ollut se osa-alue mistä olen vähiten pitänyt ja ymmärtänyt, ja mihin pitää aina kerätä motivaatiota. Viime vuosina harrastuksen painopiste onkin mennyt kohti luokkia missä koneelle ei saa/ voi tehdä mitään. Ja onhan siinä taloudellinenkin puoli mikä suosii noita umpikoneita.

Harjattomissakin varmaan eroja tulee, niin eri merkkien kuin koneyksilöidenkin välille, ei ei tämäkään varmaan poista koneiden virittelyä/ valintaa, mutta tekee siitä toki toisenlaista. En tunne näiden koneiden markkkinoita, eli onko odotettavissa että fokus siirtyy "teollisuusmoottoreihin", vai tullaanko näitäkin tekemään erikseen slottia varten? Minkälaisia ominaisuuksia koneille halutaan - varmaan erilaisia koneita odotettavissa eri luokkiin ja eri olosuhteisiin? Varmasti painoa, vääntöä ja huippukierroksia voidaan tasapainottaa koneiden mitoituksella...

Harmi jos vanha kallis kalusto happanee, mutta eiköhän me niillekin keksitä jotain käyttöä erilaisiin retroluokkiin... varmaan harjattomat mahdollistaa lajille hyvän tulevaisuuden, vaikka nuo säätimet onkin aika rumia. Miten sitten kestävät tällejä jää nähtäväksi. Tämä sekoittaa kyllä valitettavasti valmistajien markkinat... aika moni nykymerkki varmaan elää pitkälti moottoribisneksellä.

Moottorit ovat todennäköisesti pitkälti teollisuuskamaa, mutta säätimien osalta varmasti on eniten kehitysvaraa. Raudan ja mikrokontrollerin softan virittelyä, joten kisoihin valmistelu voikin mennä tulevaisuudessa tietokoneen ääressä, kun viritetään säätimen parametreja kohdalleen. Jonkin verran asiasta on omakohtaista kokemusta, kun RC-autoja on tullut ajettua kansallisen tason sarjoissa.

Tuota kehitystä estäisi tietenkin, jos valittaisiin käytetty moottori ja ohjain, joka olisi kiinteästi ohjelmoitu. Tässä vastuu on tietenkin säännöistä vastuussa olevilla tahoilla.

Hep.

Harjattomiin siirtyminen voi olla lajille hyväksi. Olemme muutenkin menossa kohti maailmaa, missä kohta kukaan ei osaa tehdä mitään, jos siihen ei ole olemassa äppiä millä sen voi tehdä.

Kuten ehkä olette saattaneet huomata, aika iso osa omaa harrastamista on ollut kaluston ja moottoreiden rakentelu. Nykyisissä moottoreissa sekä niiden tekemiseen ja huoltamiseen liittyvissä kamppeissa on paljon fyrkkaa ja työaikaa kiinni. Eiköhän nuo saa maailmalle myytyä jos ajoissa aloittaa.

Kun mekaaminen vaihtuu tietokoneen näpyttelyyn, niin siinä vaiheessa minulta loppuu motivaatio lajiin. Ymmärrän toki, että se on nykyaikaa, mutta etsin mieluummin sitten muita haasteita itselleni. Auton mukana kulkeva säädin mahdollistaa monia uusia juttuja. Kivaa, kun ajaminen on helppoa, ei muuta kuin kaikki mahdolliset avustimet käyttöön. Kiihtyvyysanturi ja dataloggeri kyytiin ja kappas, saadaan ohjelmoitua systeemi korjaamaan kuskin virheitä reaaliajassa ja saadaan kerättyä dataa siitä, miten säätimen parametreja voidaan optimoida pidemmälle. Nämä eivät taida olla sellaisia haasteita, joista jaksaisin erityisest ikiinnostua.

Lajille siis varmasti erinomainen asia nämä harjattomat. Omalla kohdalla vaikuttaa kuitenkin siltä, että tässä on nyt sopiva sauma laskea kahvasta irti ja keskittyä vaihteeksi muihin juttuihin. Eikäpä mahdollinen työpaikan vaihtuminenkaan ensi vuonna enää niin harmita, kun ei ole harrasteperusteista tarvista nykyisen position mahdollistamalle näpertelylle.

-eemeli-

No tuo koodaustarve/ -mahdollisuus on tietty haastava juttu, eli harjattomat eivät tuo pelkästään hyvää... Miten tämä on toiminut RC-luokissa, siellähän harjattomilla on ajettu jo pitkään? Onko siellä tuo koodaus/ ohjelmallinen säätäminen isossa roolissa?

Mutta voi hyvin olla että meidän ei tarvitse asiasta murehtia, laji menee vääjäämättä suuntaan tai toiseen, eli ISRA:n päätöksiä on aika pakko seurata (toki siihen voi osaltaan olla vaikuttamassa). Kansalliset luokat on sitten eri asia. Niin kauan kuin intoa ja kalustoa on tarjolla, voidaan jatkaa millä halutaan. Ehkä tässä on sekin mahdollisuus, että laji jakautuu kuten Scalextric-luokissa/ radoissa, siellä on analogiset ja digitaaliset. Molemmilla taitaa olla omat kannattajansa. Markkinat päättää.

Minä vähän epäilen, että ihan heti ei harjattomat tule syrjäyttämään hiili koneita....

Suomen vakio RC-luokissa on yksityyppimoottorit ja säätimet. Ne kilpailutetaan ja PA lajiryhmä hyväksyy.

Vapaissa luokissa homma on nimensä mukaista vapaata. Säätimien asetuksia voi ruuvata tietokoneen tai erillisen ohjelmointilaitteen avulla. Säätimissä on profiileja, joilla voisi tehdä esim. aika-ajomoodin. Gyrot on kielletty RC-säännöissä, joten sitä ei voi hyödyntää auton radalla pitämiseen. Omat kokemukset ovat useamman vuoden takaa, joten en nyt aivan viimeisimpiä säätimiä ole tutkinut. Mietin, että luistonestokin voisi olla mahdollista toteuttaa säätimen avulla. Kehitysnäkymiä siis löytyy paljon, mutta onko kaikki sitten lajin kannalta hyväksi?

Hep.

Mikään ei estä tekemästä luistonestoa jo nyt. Pikkusen älyä kahvaan, ja moottorin pyörimisnopeus ja vääntö tiedetään. Näiden äkilliset muutokset voidaan tunnistaa => tarjoaa aika kivasti kaikkea jännää. Jos laskuri on virrattomalla pätkällä, niin aina vaan parempaa on luvassa - sillon voidaan jo nyt alkaa loggaamaan parhaita kierroksia, analysoida lennossa millä liipasimen asennolla/mutka ja näiden kombinaatioilla saadaan parhaat kierrosajat. Mahdollista, että kahva korjaa ajajan epäsäännöllistä ajorytmiä kohti ideaalikierroksia. Paljon reeniä => paljon dataa => parempi kisatulos optimoivan algoritmin ansiosta.

Taisin kysellä joskus 3 vuotta sitten, eikö olisi hyvä asia sopia ajoissa missä menee kahvan rajat mitä kaikkea on sopivaa tehdä. Kuulema ei ollut tarvista. Minusta oli, ja on edelleen. Vai pidättekö uskottavana, että olen vaan harjoitellut salaa ahkerasti, jos tulen tammikuussa kisoihin ja olen isossa sportissa TQ ja ajan kolmen tonnin sisään kaikki 7 kierrosta putkeen?

Sopiva määrä tekniikkaa on ihan jees, mutta jos pärjäämisestä tulee tiedettä, voi olla ettei monen into riitä. Jo nyt laji on aika erilainen kuin se, mihin junnuna läksin mukaan.

Ja siis ei, en minä kehitystä vastusta. Mietin vain, milloin on sopiva aika jättää tilaa nuoremmille ja eri lailla taitaville! (minulla ei ole varaa maksaa täyspäiväistä koodaria kisaviikonlopuksi mukaan)

Telex-laitteiden valmistajatkin olivat aika varmoja, ettei fakseista ole mihinkään. Olikohan se jotakin 7 kk faksin lanseerauksesta, kun kukaan ei enää halunnut telexiä...

-eemeli-