G12 ja G27L Riksmästerskap Norjan Askerissa 6.-7.11.

Allekirjoittanut osti juuri lentoliput välillä Helsinki - Oslo - Helsinki, ja kyllä ilman välilaskua Kuubassa

Meinaan lähteä kisoihin. Eipä haittaisi jos joku kaverikin lähtisi mukaan.

Tuli käytyä kisoissa. Oli oikein mielenkiintoinen reissu ja kyllähän tuonne periaatteessa voisi uudelleenkin lähteä. G12 luokassa oli 17 osanottajaa ja G27L luokassa 10. Omat sijoitukset olivat 13. ja 5. Kaluston kasaaminen henkilökohtaisen elämän haasteiden takia ja huomattavan ohueksi ja kulkupuolesta pärjääminen jäi todellisuudessa kiinni. Rata on kuskin rata, joskin sopisi hyvin myös G7 autoille. Mutkien kallistukset ovat jostain Kouvolan ja Laihian vanhan radan välistä, mutta rata on todella smooth, ei siis ole pomppuja. Suurin haaste oli järjestäjän kyvyttömyys pidottaa rataa. Sprayglue oli no glue. Eikä mennyt perille vaikka Andren kanssa koitettiin sanoa, että me voidaan pidottaa rata "oikein". Luonnollista tietysti on että tällä lailla toimiessa pitää käyttää pehmeitä renkaita ja kyllä .500 vanteisilla WX:llä pärjäsi, mutta boxstockin reunaurat ensimmäisesä kisassa ajoin ihan kalakummeilla. Toinen vanhan liiton kikka oli laittaa flägin kieli rungon päälle. Punokset olivat niin lähellä radan pintaa, että autoa ei saanut muuten tarpeeksi lähelle rataa

itse kisassa G12 kisan voitti Andre Eriksson ja G27L kisan paikallinen Tom "joku norjalainen sukunimi". Ja kyllä, kärki ajoi ihan kovaa, mutta kaikilla oli haasteita tiukkojen kurvien kanssa. Itsekin ajoin kalakumeilla reunoja vain siksi että auto kääntyy eikä mene suoraan, vaikka vauhti hitaampi onkin. Itsellä olisi ollut G27L kisassa saumoja kolmen sakkiin, mutta neulan vaihto meni vihkoon kun painoin uuden neulan koriin niin että se vääntyi enkä saanut sitä paikalleen. Näin jouduin hakemaan mekkipaikalta uuden. Siinä meni ne ratkaisevat kierrokset. Mutta fiilis kisan jälkeen oli hyvä koska auto meni hienosti ja tuli täysin ehjänä maaliin. Kiitos Periltä lainatun moottorin. Just tälläisia Hiatamiähiä varten sillä oli niitä ripakopallinen mukana.

Eipä kai tähän voi muuta sanoa kuin että ensi vuonna voisi lähteä hieman paremmin varustautuneena, jos luoja suo. Sen näkee sitten. Ja se kaveri olisi kyllä ollut kiva matkassa, mutta nyt olin kisoissa ollut suomalainen (ja myös huonoin...)