IMCA-testiä Hyvinkäällä 5.5.2007

Tuossa olin eilen juttusilla Team Salomaan päämekaanikon kanssa ja puhuttiin että Hyvinkään malliautokisan jälkeen vedettäisiin vähän testiä IMCA-kalustolla. Team Salomaa aikoo rakentaa Hyvinkään FSC-kisaan mennessä yhden IMCA Nissan Nismon testitarkoituksiin. Ei taida päämekaanikolla olla vapaa-ajan ongelmia lähitulevaisuudessa...

Lupasin ottaa mukaan oman Nismoni referenssiksi. Auto on elokuisen Barcelonan MM-kisan jäljiltä, mutta erittäin hyvässä kunnossa. Ei muuta kuin öljyä laakereihin ja menoksi.

Kunnollisen vertailun aikaansaamiseksi olisi tietysti tärkeää, että autot on tismalleen IMCA-sääntöjen mukaisia, mutta nämä seikat nyt ainakin pitäisi olla kohdallaan:

- välitys
- rengaskoko ja -materiaali
- korin ja alustan paino
- raideleveys

On myös mielenkiintoista verrata IMCA- ja FSC-kaluston eroja puuradalla.

-kaitsu

Täältä on myös tulossa IMCA Nismo testeihin... ykkösversiossa testataan Plafit S24 SLP -alustan toimintaa.

Mulla on myös noita IMCA:n speksaamia Scaleauton renkaita vanteille asennettuna ja valmiiksi sorvattuina yksi pari, jos joku haluaa lunastaa omakseen.

Jos nyt keskustellaan laajemmaltikin ko. autoista, mikähän mahtaisi olla sellainen tavoiteltava painonjakauma kun solukumeilla ajetaan?

Olen antanut itseni ymmärtää että painopisteen on oltava edempänä kuin täyskumirenkailla, koska auto hidastuu liikaa pidon kasvaessa kisan aikana mikäli on liian takapainoinen? Lieneekö myös takarenkaiden liiallisella puristumisella ja sitä myöten vierintävastuksella oma vaikutuksensa?

Näkemyksiä tai kokemuksia?

Viime vuoden IMCA kevätkisoissa käytetyn Ferrarin painojakaumaksi punnitsin silloin eteen 48 % ja taakse 52 %. Tosin on muistettava, että tuo auto ei ollut kisan kärkikalustoa.

Viime kesäisen Nismon painojakaumaa ei ole tähän hätään. Täytyy punnita. Se on tosin muoviratavireessä.

Olen aika vakuuttunut, että solukumirenkaiden vierinvastus on suurempi kuin wiesel/ortmann -kovakumirenkaiden. Mitattua tietoa ei tosin löydy, mutta perstuntuma auton kulusta Nokwoodin pääsuoralla eri renkailla tukee vahvasti tätä oletusta. Eli liiasta takapainoisuudesta voi olla oikeasti haittaa solukumipyörillä.

-kaitsu

Toisaalta soppaa hämmentää lisää seuraava kuva, jossa kuvatekstin mukaan on viime vuotiset Barcelonan 1. ja 2. -autot:



Espanjan autossa alustana siis Schöler Striker 55 joka on käsittääkseni aika takapainoinen 2mm paksuine ja leveine alustalevyineen (tosin moottorin alta puuttuu palanen). Mutta mitään etupainotusta siinä ei ole kuvasta havaittavissa, toisin kuin tuossa Plafit-alustaisessa jossa sitä on varsin huomattavasti. Plafitissa on lisäksi tuo alustalevy selvästi kapeampi sekä vain 1,2-1,5 mm paksua joka jo sellaisenaan vähentää painoa takapäästä.

EDIT: kyllähän siinä Scölerissäkin on pieni tumma paino etupyörien takana...

Yllättävän järeä tosiaan tuo de Wachterin Plafitin etupaino. Olisiko Plafitin eturunko itsessään kevyempi kuin Schoelerin tai MoMon? Ja painoa tarvitaan sen vuoksi? Arvailua... Voihan tuossa tietysti ole juuri se, että etupainoisuudella on saatu auto vierimään paremmin ja suorakulkua siten lisää. En muista menikö Wachter jotenkin erityisen kovaa suorilla, mutta nopeimman kierrosajan hän muistaakseni nimiinsä Barcelonasta otti.

Neumünsterissä EM-kisoissa sain aikoinaan DTM Mersun käyttäytymään erittäin hyvin (TQ) kun sijoitin punttia eteen, mutta silloin ajettiin ihan eri takniikalla kuin nykyään. Bison mosa, MoMo SW2 alusta.

Jotenkin on sellainen hytinä, että "MoMo-leirissä" takapainoisuus on nykyajan ismi. Esim. MP06 alustaan saa alumiinista etupään kevennyssarjaa jonka avulla vehkeen painopisteen sijainti muuttunee merkittävästi taka-akselin suuntaan. En edes tiedä saako nollakutoseen etupään painosarjaa...

Samoin omat FSC-autot ovat menneet koko ajan takapainoisemmiksi sekä puu- että muoviradoilla.

-kaitsu

Tässä kylmää faktaa:

MUOVIradalle (Carrera) optimoitu IMCA Nissan Nismo. MoMon MP4 (MP06:n prototyyppi) alustalla. Suoraan Barcelonan MM-kisoista -06:

Paino 202,6 g josta 42 % etuakselille ja 58 % taka-akselille.

Korin paino 71,1 g. Alustan paino 131.5 g

Vertailun vuoksi Scuderia Kaitserrarin FSC-pelit tällä hetkellä

365: 161,4 g 41 % / 59 %
612: 181,9 g 41 % / 59 %
330: 180,3 g 36 % / 64 %


Tuli ajeltua Nissanilla myös Nokwoodissa 3 x 5 min. Liekö renkaat kuivuneet vai rata pölyinen, mutta kierrosajat eivät huimanneet ollen tasoa 9,0 s. Tavoittelin vähän parempaa, ehkä vielä ennen Hyvinkään testejä uusiksi...

-kaitsu

Tuli tehtyä mielenkiintoinen huomio Nismoa kasatessa: pakollisessa osalistassa ei ole mitään mainintaa osasta B7, joka rakennussarjan takaspoileri... porsaanreikäkö?

PorscheFreak kirjoitti: pakollisessa osalistassa ei ole mitään mainintaa osasta B7, joka rakennussarjan takaspoileri... porsaanreikäkö?

Joo, muistan tuon wink:

-kaitsu

Lähinnä tuli mieleen korvata tuo muoviosa jollain ohuemmalla eli kevyemmällä... jos vielä vie astetta pidemmälle, tuota siipiosan asemaa kannakkeisiin nähden ei ole myöskään määritelty onkohan liian uskallettua?

PorscheFreak kirjoitti: onkohan liian uskallettua?

Kokeile. Ja kerro sitten kuinka kävi kun van Rossem äkkäsi virityksesi :lol:

-kaitsu

Kaitsu kirjoitti: kierrosajat eivät huimanneet ollen tasoa 9,0 s. Tavoittelin vähän parempaa, ehkä vielä ennen Hyvinkään testejä uusiksi...

-kaitsu

Joo, eilen oli FSC-kaluston huoltopäivä. Samassa yhteydessä tuli ajeltua Nismolla uudestaan. Vehje kiertää tällä hetkellä Nokwoodin n. 8,9 s kierrosaikaan eli FSC-autojen kyytiä. Mun mielestä vehkeen tulisi kulkea kovempaa Nokwoodissa. No katsotaan kuinka menee puuradalla...

Hämmästyttävää sinänsä, mutta myös kaikki Scuderia Kaitserrarin FSC-autot kierisivät Nokwoodin tuohon 8,9 s tasolle. Ehkä rataa ei vain voi ajaa kovempaa

-kaitsu

Ensimmäinen "virallinen" IMCA-testi Hyvinkäällä takana. Tässä kommentteja.

FSC-kilpailun jälkeen radan jännite nostettiin 12,5 V -> 14,7 V joka on IMCA sääntöjen mukainen.

Kun Nissanilla sitten lähti radalle niin ensimmäinen havainto oli totaalisen kadoksissa ollut pito. FSC-kisaa varten rata pestiin aamulla puhtaaksi slottipidoista. Kun radalla oli koko päivä tahkottu ortmann/wiesell-tyypin kovakumirenkailla niin solukumeissa ei ollut mitään pitoa. Kun renkaita pehmitteli braid milkillä ja pesi tärpätillä pito pikkuhiljaa löytyi. Mutta kauan se kesti. Johtopäätöksenä vetäisin, että puuradalla ei ole järkevää ajaa samassa kisassa sekä solu- että kovakumiluokkia. Tai jos näin tehdään niin rata on pestävä / pidotettava luokkien välillä.

2,5 V nostettu jännite toi mukavasti lisää potkua Proslot Euro-moottoreihin. Suorakulku oli aivan toista kuin FSC-protoilla.

Allekirjoittaneen Nissanilla mentiin rata parhaimmillaan kierrosaikaan 7,214 s. Urana oli radan nopeimmaksi mainittu 3. FSC-autojen nopein kierrosaika kilpailussa oli 7,577 s. Ottaen huomioon IMCA-auton tekniikan ja mitat sekä korkeamman jännitteen olisi odottanut sen repivän enemmän eroa FSC-autoihin. No, ehkä sitten kun pito-olosuhteet ovat paikoillaan. Tosin en usko, että FSC-kalustonkaan nopeus on lähelläkään kattoa vielä.

IMCA-kisoihin lähtiöiden mukaan testejä jatketaan kesän aikana. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä mille tasolle malliautot vielä kehittyvät. Tiettävästi rataa on jossain olosuhteissa kierretty 7,1 s tasoa joten alle 7 s kuulostaa realistiselta.

-kaitsu