Choken sisäinen sielunelämä

Kertokaapa alan harrastajat, löytyisikö esim. jostain nettisivulta selostusta choken toiminnasta, komponenteista ja rakentamisesta (mielellään kuvien kera)?

Sikäli mikäli kun olen mitään ymmärtänyt, niin ko. värkistä löytyy ainakin käämi/kela, joka sitten "kuristaa" virran kulkua enemmän tai vähemmän riippuen kiertokytkimen asennosta. Entä jarrun säätö, onko sellainen helppo ympätä samaan laatikkoon, ja mitä muita säätöjä tuo "taikalaatikko" voi sisältää?

Aiemmin vain scalex-autoilla ajelleena vierailin tällä viikolla ensimmäistä kertaa slottiradalla (Hyvinkää), ja vajaan parin tunnin kokeilu jätti tunteen, että tätä pitää saada lisää. Harmi vain, ettei Tampereen seudulla ole rataa. Pitääkö tosiaan paikkansa, että lähin rata on Hämeenlinnassa? Eipä taida Tampereen suunnalta löytyä sitten myöskään slottikuskeja?

Choken toimintaperiaate lyhykäisyydessään:
Laatikon sisällä on millin vahvuista kuparikäämilankaa yleensä alumiini putken ympärillä. Radassa on tasavirta, ja näin käämissä oleva resistanssi pudottaa jännitettä sopivammalle tasolle. Toisaalta käämi toimii kelana ja poistaa haitalliset vaihtovirtapiikit, joita useimmat povereistamme harmiksemme antaa. Myös jarrun säätö on vastus. Chokeen saa laittaa ihan mitä tahanssa vipstaakeja, mitä vain keksii rakentaa, kun laite ei syötä rataan jännitettä. Se on ainut säännöissä määrätty kohta.

Choken sielunelämästä en juurikaa tiijä, mutta lähin rata tosiaan sijaitsee Hämeenlinnasta... Jos homma rupesi kiinnostamaan, niin eikun ajaan, ja sitten Tampereelle rataa/kerhoa pykäämään..

Mansen mies Kivekkään Kaitsu lienee ainakin auttavasti perillä chokesta... Kaitsu on nähty pari kertaa Eurosport-sarjakisoissa. :shock:

Mutta tosiaan choken toiminta on kaksijakoinen, yhtäältä se alentaa jännitettä (=etuvastus) ja toisaalta tuo pienen kelaefektin (=choke) eli pienentää virtapiikkejä, mikä lisää koneen käyttöikää ilman merkittävää vauhdin pudotusta. Chokeahan käytetään kahteen tarkoitukseen: skaalaluokissa lähinnä ajettavuuden parantamiseksi (tappaa liian tehon) ja siipiluokissa koneen kestävyyden parantamiseksi (harvoin kestävät täyttä jännitettä kovin pitkään). :oops:

Huomaa että jännitteen pudotus on suhteessa virrankulutukseen Ohmin lain mukaisesti - eli jos kone on vähävirtanen (Scalextric, TSRF, G-12) eikä ole tarkoitus ajaa sen kireämmillä koneilla, chokeen kannattaa laittaa ohuempaa lankaa (ehkä 0.7mm käämilankaa eli jotain 0.4mm2 johtoa) niin ei tarvitse vetää niin pitkälti, se kestää kyllä syntyvän lämpötehon. Millin lanka on ajateltu G7-moottoreita varten eli tuommoiseen 15-20A keskikulutukseen.

Yleensä chokeissa on 15-30 jalkaa käämiä (historiallisista syistä choken pituus ilmoitetaan jalkoina, mikä on vertailukelpoinen kun kaikki käyttävät samanpaksuista lankaa). Choken pituutta tulee voida säätää, yleensä 1-2 jalan välein. Jotkut ovat tunkeneet chokeensa jopa yli 50 jalkaa lankaa. Tehonkestoinen diodi on yksinkertainen tapa saada iso jännitteenpudotus aikaan ilman johtohässäkkää, tosin sen vaikutus on moninkertainen normaaliin chokeen nähden eli se ei korvaa chokea, vaan voi olla sen lisäominaisuus.

Kelaefekti saadaan aikaan tehokkaimmin ilman olennaista jännitehäviötä vetämällä paksua käämilankaa tai virtajohtoa jonkin magneettisesti pehmeän materiaalin (räkärauta, ferriitti) ympärille, joka vahvistaa kelaefektiä. Virtapiikkien pudotus on olennaista sekin lähinnä G7:ssa, jossa pidon käyttö lisää piikkiä kiihdytysvaiheessa ja voi auttaa koneen kestoon merkittävästi.

Normaalisti chokessa käytetään alumiiniputkea, syystä että jännitteen pudotus on se olennainen asia ja koska koneet ovat virtasyöppöjä, jäähdytyksestä tulee huolehtia ettei choke sula... flektien käyttö on yleistä.

Hyvän choken teko on taidetta, sen lisäksi että se pudottaa jännitettä ja tasaa virtapiikkejä, sen pitää olla hyvin jäähdytetty ja choken asentoa tulee voida vaihtaa ajon aikana (ei ihan välttämätön hitaammissa luokissa), mikä hoidetaan kiertokytkimin. Myös kaikenlaista lisäominaisuutta chokeihin on tungettu, kuten jännitemittaria, choken asennon elektronista näyttöä, etäohjausta kahvasta käsin, vaihtokytkintä, turbokytkintä, ym. herkkua...

Halvimmillaan choke syntyy virtapiuhasta ja kaljatölkistä, mikä oli suosituin choke vielä kymmenkunta vuotta sitten. Nyt niitä ostetaan ulkomailta kovaan hintaan... Useimmat tekevät chokensa itse.

Ai niin, säännöistä vielä että muistaakseni siellä sanotaan että choke ei saa nostaa eikä varastoida ratajännitettä - tosin jälkimmäinen seuraa siitä että jos ratajännite putoaa nollaan ja choke on sitä varastoinut, sillä hetkellä se alkaa nostaa ratajännitettä. Eli ei mitään isoja konkkia sisälle!

Tämä Mansen mies kirjoittelee tälle palstalle nimimerkillä "kaitsu". Ajattelin,vain että jos haluaa ottaa kontaktia, niin se onnistuu varmaan parhaiten tämän palstan kautta.

Hep!

Kuinka paljon nyky-G7 koneille on tarpeellista pudottaa jännitettä? Sarjaan kytketyt diodit pudottavat noin 0,6V/kpl, eli jännite laskee aika nopeaan jos nuita laittaa monta.

kuinkahan montaa jalkaa tuo 0,6V suunnilleen vastaa? (eihän nuo ihan yhteismitallisia asioita kyllä ole...)

Diodien hyvä puoli vastuksiin verrattuna on se etteivät se rajoita niin kovasti virtaa.

Itse olen tuumannut rakentaa uutta chokeboksia, koska edellinen (lienee kehitysversio 4 tai 5) on viime vuosituhannelta.

Ajatus oli toteuttaa kauko-ohjattava systeemi, ja käyttää sekä diodeja että kelaefektiä.

Tammiston Kapalla oli diodikaasu jo yli 10 vuotta sitten, sitäkin voisi koittaa. Kunnon diodit vaan on pahuksen kalliita.

Jaha, taas huomaan vastaavani ikivanhaan threadiin...

Muistan joskus joko mitanneeni tai laskeneeni, että auton virtajohdoissa hukkuu n. 0.2V. Virtajohdot (0.75 mm2) ovat yhteensä ehkä noin jalan mittaiset (choken piuha on samanpaksuista, tai ehkä 0.78 mm2). Tästä kaavasta voi karkeasti päätellä, että 10 jalkaa vastaa n. 2 volttia (tämä siis G7:lla). Voi olla että tuo on laskettu yläkanttiin, todellinen virrankulutus on jatkuvana siinä 15-25A, ja nykyisin ajetaan n. 13,5-14V jännitteillä. Jos jaksaa kaivaa taulukkokirjan esiin ja katsoa kuparin resistanssin niin jännitehäviö selviää aika helposti noista tiedoista...

Koneet kestävät noilla jännitteillä usein ajaa hyvinkin pienellä chokella (1-2 jalkaa), tosin joskus treenissä voi tarvita 16 jalkaa chokea. Sillä kaavalla laskettuna diodeja tarvittaisiin noin 5, mutta pykälät ovat vähän isoja. Muistaakseni joku joskus kokeili diodeilla ja lopputuloksena oli toimintasavut boxissa aika nopeasti... :oops:

krp