FSC Cupin avaus Riihimäellä

Hämeenlinnan ja Hyvinkään radan pitäessä aikalisää sai Riihimäen rata kunnian olla isäntänä FSC Cupin avauksessa kaudelle 2009 – 2010. Viime vuonna kisat kärsivät paikoin osanottajapulasta, mutta nyt siitä ei näkynyt merkkiäkään. Lähes ennätysmäärä kilpailijoita ja sen myötä yli 30 autoa ( joista iso osa uusia ! ) kertoivat omaa kieltään harrastajien uudesta heräämisestä ja uusien harrastajien esiinmarssista.



Varikon vallattuaan rutinoitunut porukka alkoi hakea tuntumaa Riihimäen rataan ja samalla tuli ilmoituksia vielä tarkistamista vaativista punospaikoista. Vaikka testiajoin henk.koht kaikki radan urat edellisenä iltana, löytyi silti paikka paikoin irronneita punoksia joita sitten kiinnitettiin rataan. Noh, tämä on Riihimäellä enemmän sääntö kuin poikkeus, samoin kuin se, että ed.m. syystä herkät automaattisulakkeet kahvaliitäntöjen yhteydessä tuppaavat välillä laukeamaan.





IMCA GT/P



Kun radan pinta oli pidotukseltaan sopiva, eikä erillistä pesua siis tarvittu, pääsivät aika-ajot alkamaan. Mitään elämää suurempaa draamaa ei niissä nähty, ellei sellaiseksi sitten lasketa sitä, että pohjat ajettiin protojen nenän edestä GT –autolla, joka oli tuotu Riihimäelle siinä kunnossa kuin se Nokian 6 h Endurancen jäljiltä oli !!! Tosin Riihimäen radan tiukat mutkat ( radan korkeuserojen kompatessa ) eivät ole isoille protoautoille kaikkein suosiollisinta ajoalustaa.



Itse finaaleissa oli sitten pientä hässäkänkin poikasta. Nurkkasen Pekan ja Toivasen Peran protot ottivat tuntumaa toisistaan radan ”alppiosuudella” sillä seurauksella, että Peran ajopeliä nostettiin radalle lattialta asti. Herkällä liipasimella liikkeellä ollut Pera veti muutenkin perä pitkin radan puureunoja ja lopulta ajopeli antautui perän kukistuessa myttyyn. Bäckströmin Ilkan kisaa haittasi radalle unohtuileva takadiffuusori. Ilkka luuli pariinkin otteeseen olevansa takasuoralla ja kiskaisi lumpio suorana protonsa ”alpeille” johtavassa oikealle kaartuvassa mutkassa seinään. ( Samaan ansaan meni myös Mäkelän Teppo FSC Porschensa kanssa ).



Mutta kuten aina, kärki meni kovaa ja aika-ajossa kakkoseksi ”nukahtanut” Kivekkään Kaitsu otti Audi-protollaan ykköstilan. Kisa etenee parhaiten uraa pitkin ja Kaitsun voitto oli tästä oiva näyte. Kakkoseksi ehtinyt Kai Ruusunen hävisi lainassa olleella GT –autollaan voittajalle kierroksen ja rapiat, kun muuten vauhdikasta ajoa verotti viisi ulosajoa.





FSC



Suurelta osin jo IMCA luokan aikana suoritettu concourse –arvostelu kertoi siitä, että malliautojen viimeistelyn taso on noussut selvästi. 18,5 – 19 – 20 p. malleja oli useita ja mikä ilahduttavaa, oli automerkkien kirjo myös entistä suurempi.





Toki moni vanha sotaratsu kuten Porsche 908 / 911 / 917 oli Riihimäelläkin hyvin edustettuna, mutta esim. Ferrari 512 S / Daytonaa ei uria höyläämässä nähty. Uusia tulokkaita oli PALJON ja Nurkkasen Pekalla oli arvostellessa iso työ käydä läpi yli 30 autoa, joiden mukana mm. Datsun 240Z, Pontiac Firebird, VW Kupla, Toyota Celica, Lamborghini Miura, BMW jne.



Ainakin itseäni miellyttää se, että aihioksi uskalletaan ottaa jotain erilaista eikä haeta jotain ”menestysreseptiksi” koettua mallia. Lisäksi seikka, että aiemmin tunnetusti absoluuttisen ajettaviksi ja nopeiksi autojaan rakentanut Kivekkään Kaitsu kertoili lisänneensä autonsa pisteisiin vaikuttavista detaljeja, sai suuta messingille.



Concoursen jälkeen näki, kuinka ”vähän millään on enää mitään väliä”. Vuorisen Juhan BMW lipesi ENSIMMÄISESSÄ mutkassa, n. 3 m ajon jälkeen, ulos ja sammutin lähti irti. Kokkin Jussi suunnilleen repi kaikki extra tingeltangelit Celicasta pois ( kun ne irtoo kuitenkin ) eikä Nukarin Markuskaan liikaa surrut kun 917 Porschen takahässäkkä lähti treeneissä irti. Autot kun oli jo pisteytetty!!!



Touring luokan aika-ajoissa nakutettiin pitkään yli kymmenen sekunnin tai korkeintaan hieman alle aikoja, kunnes terävin kärki pääsi radalle. 9,6 – 9,4 s ajat antoivat osviittaa siitä, missä kärki tänään kulkee ja jos kyydissä ei pysy, niin podiumille ei ole asiaa.



Aika-ajojen neljän kärki ottikin Kivekkään johdolla kärkisijat haltuun myös finaaleissa. Scruderia Askolinin väreihin maalattu Ferrari oli finaalissa pitelemätön ja ennen kaikkea, pysyi taas urassa! Taakse jääneiden tehtäväksi jäi lähinnä kerätä autoista tippuneet peilit ja konepellit ( ! ) radalta ja miettiä vaikka sitä, miksi pinioni ei pysy akselissaan kiinni.



GT/Proto luokassa oli samat sävelet kuin IMCA –autoillakin. Aika-ajon kärjessä tiukkaakin tiukempaa ja piikkipaikan Kivekkäältä kaappaa taas Ruusunen liukkaalla Lamborghini Miuralla. Itse kisassa sijoitukset kääntyivät kuitenkin taas toisinpäin Kivekkään pysyessä kovalla rutiinillaan urassa ja Ruususen poistuessa uralta liian monta kertaa.



Kivekkäälle siis avauskisasta selittelyjä kaipaamaton Tripla. Tarkistakaa tarkemmat sijoitukset tuloksista kunhan julkaistaan.



Hyvä osanottajamäärä ja Riihimäen radan ( vain ) neliuraisuus + FSC -katsastus saivat aikaan sen, että kisapäivä venähti totuttua pitemmäksi. FSC GT/P –luokan aika-ajo pääsi alkamaan vasta 17.30 ja valot Riihimäellä sammuivat klo 19.00. En kuitenkaan huomannut kenenkään harmittelevan asiaa ja hyvä niin.



Lisäksi n. 15 vuotta radalla asuneena on mukava kuulla, että puutteistaan huolimatta rata saa poikkeuksetta kehuja olemassaolostaan ja haastavuudestaan. Uskoisin tämän tarkoittavan sitä, että olemme siellä kisaamassa ensi kaudellakin.



Mahdolliset korjaukset tai kommentit PM FinSlotin puolella nimimerkeille lordjw ja KaiR. Kirjoittanut Kai Ruusunen.