Artikkelit

Uutiset autoratamaailmasta. Uutuudet ja autoradat esittelyssä. Finslot, autorata asiaa.

FINCUP –KAUDEN PÄÄTÖSKISA HÄMEENLINNA 26.3.2016

Teksti: Kai Ruusunen

Finaalikisan kisaraportti on ajanpuutteen vuoksi siirtynyt turhan myöhäiseen ja tapahtumat niputetaankin tällä erää melko hatarista muistikuvista. Kameranikin jäi Hämeenlinnan radalle ja vaikka kuvat sieltä olisi ehkä saanut sähköisestikin päätin pärjätä ilman niitä. Kausi sai kuitenkin erittäin kunniakkaan päätöksen ja ennen kaikkea hyvän viimeisen kisan jonka jälkeen luokkien mestarit olivat selvillä.

Puolivahingossa pääsiäisviikonloppuun osunut kisa alkoi monien osalta jo perjantaina, sillä uutena areenana Fincupiin saapuvaa  rataa oli tullut testaamaan useampikin finaalikisan kuljettaja. Rataa siis ajettiin pikkuhiljaa tutuksi ja autojenkin kanssa tehtiin työtä radan haasteiden voittamiseksi. Muun muassa Ruususen Turun kisan voittanut Ralli-Subaru oli jostain syystä täysin ajokelvoton ja kisaa edeltävälle illalle oli tiedossa riuskaa rengassavottaa. Lisäksi Santeri Savikko etsi radalla lisää vauhtia Touring –luokan Alfaansa.

Kilpailupäivän valjetessa voitiin todeta, että ensimmäistä kertaa (vaikkei Hämeenlinnassa osallistujaennätystä tehtykään) saatiin jokaiseen ajettavaan luokkaan kolme täyttä lähtöä! Mukana oli taas uusia Fincupin ensikertalaisia, kun enemmänkin malliautopuolella esiintynyt Jari Laakso Riihimäeltä tuli lainakalustolla haistelemaan Fincupissa puhaltavia tuulia.

Scalextric GT Cupin aika-ajossa huomattiin, että Jari oli tullut ajamaan kohtuu hyvissä myötätuulissa, sillä hän ajoi tässä luokassa pitkään taululla pysyneen pohja-ajan, jonka alittivat lopulta vain sarjan kärkinimet ja kotiradallaan ajaneet paikalliskuskit. Korkeuseroja ja haastavia alamäkeen jarrutettavia mutkia sisältäneellä radalla tätä voidaan pitää hyvänä sisääntulona sarjaan vaikka Jarilla pitkän linjan ura-autotausta takanaan onkin! Scalextric GT cup aika-ajo kolmen kärkeen kiilasivat lopulta Savikko, Ruusunen ja Nukari.

Kolmessa eri finaalilähdössä vauhti kiihtyi loppua kohden mutta silti tuloksista on luettavissa, että jälleen kerran sarjan keskikastissa on ollut todella tasaista! Sijat 3 – 9  ovat jaettu 1,5 kierroksen sisään ajetuilla tuloksilla ja jos autoilla ratakierros kestää n. 8 sekuntia voi helposti todeta, että heateissa 12 minuutin aikana siellä täällä hukatut sekunnit olisivat olleet loppusijoituksia jakaessa kultaakin kalliimpia! Omaa kisaani häiritsi pahasti jo ensimmäisessä heatissa pari radalta poistumista jonka kummankin jälkeen keltaisen Corvetten breidit olivat mutkalla ja vaativat ojentelua. Hyvästä kiristä huolimatta kärki oli jo mennyt menojaan. Voittoon ajaneen Santerin ajoa kehuttiinkin aiheesta, sillä eroa seuraavaan kuskiin kertyi kaksi kierrosta.

Kolmen kärjen muodostivat siis Santeri Savikko, Markus Nukari ja (kuinka ollakaan) Jari Laakso.

TOURING –luokka aloitti aika-ajonsa heti edellisen ajetun finaalin jälkeen. Ei ollut oikeastaan väliä mitä muut ajoivat milläkin, sillä Kai Kivekäs tuli lopussa, veti vastustamattomat pohjat 9.0 sekunnin ajallaan ja korjasi aika-ajon maksipisteet Alfa-Romeolla omaan taskuun. Kakkoseksi ehti kardaanivetoisella 320i Bemarilla Ruusunen ja kolmanneksi Santeri Savikko, jolla ajokkina myös Alfa-Romeo.

Sen sijaan kilpailu ei Kivekkäällä alkanut yhtä dominoivasti vaan pikemminkin yskähdellen, sillä parin ensimmäisen heatin jälkeen kilpailun kärki oli yhä tasaväkisissä asemissa. Tästä eteenpäin finaali kuitenkin eteni hänen komennossaan ja kakkospaikalle tuntui ehtivän hitaasti Savikkoon eroa tekevä Ruusunen. Kisa ei kuitenkaan ole ohi ennen kuin se on ohi ja yllättävä urasta poistuminen muutti kilvanajon kakkostilasta Savikon eduksi. Viimeisellä uralla ero kaventui sekunti kerrallaan, sentti sentiltä ja viimeisien sekuntien jo ollessa käsillä autot olivat aivan perätysten rinnakkaisilla urilla. Alamäen pohjalla tiukasti vasempaan taittava sisämutka koitui ehkä kuitenkin Santerin pelastukseksi, sillä Ruususen Bemari lipsahti urasta ulos maalisuoralle pedattu tiukka senttipeli kakkossijasta vaihtui Santerin ”selkeään voittoon”. Hieno ja jännittävä finaalilähtö!

Ralliin siirryttiin pienen ruokatauon jälkeen, joskin taukokin käytettiin hyväksi kuulostelemalla paikalla olevien kuljettajien tunnelmia tulevan kauden ajettavien luokkien suhteen. Kun aika-ajoon siirryttiin pystyttiin ainakin toteamaan, että Ruususen Subaruun valmistelemat uudet renkaat olivat käypää tavaraa ja edellisenä iltana ajokelvottomana ollut rallipeli oli hyvässä ajokunnossa. Mitä nyt pientä iskua oli tullut jo aamun treeneissä ja liimauspuuhiin oli jouduttu takapuskurin irtoamisen myötä.

Aika-ajossa Kivekäs veti omalla ajovuorollaan 8.775 pohja-ajan ja yhä rallin voittoon mahdollisuudet omaavan Ruususen oli tuo aika alitettava. Oudosti takeltanut (takaisin liimattu puskuri kihnasi takapyörään!) Subaru suoriutui tehtävästä  ajalla 8.732 joten marginaalit olivat taas vaihteeksi todella pienet! Santeri Savikko aika-ajossa kolmas.

Viimeisessä finaalissa kärki asettui nopeasti omille paikoilleen Kivekkään viedessä joukkoa, Ruususen liukastellessa perässä ja Savikon pitäessä tukevasti kolmospaikkaa. Kilpailun lopussa tilanne sai yllättävän käänteen, kun Kivekkään viimeinen ura ei osunut ollenkaan kohdilleen, Ruusunen hivuttautui huomaamattaan kohti kärkeä ja kun kierroksella ohitettava Santeri vielä sai suistettua Kivekkään urasta ajoi Ruusunen yllätyksekseen luokkavoittoon. Kokonaistilanteessa Kivekkään pistesaldo (varsinkin kun sijoitus Hämeenlinnassa toinen) oli kuitenkin parempi ja rallin mestaruus matkasi Pirkanmaalle.

Kauden viimeinen lähtö GT/P. Santeri voitti. Kahdeksalla kierroksella. Näin. Siinäs kuulitte. Näin se vaan menee.  Tosin Santeri EI johtanut kisaa lähdöstä maaliin vaan kahden ajetun kierroksen (eli kun kisaa oli ajettu noin 16 sekuntia) kärjessä olikin Ruusunen. Putoushahmo Matti Pikkuvanhasta imitoiden hän kirmasi kärjessä huutaen ”Mä johdan mä johdan mä johdan” johon Ojanperä pääsi penkan puolelta kuittamaan johtopaikan vaihtuessa Santerille ”Sä et johda sä et johda sä et johda”.  Huomion keskipisteestä pudottuaan Ruusunen jatkoi  huudolla ”Kato mua kato mua kato mua”! Eli tiukan kisan ohessa ehdittiin ajamaan hieman pilke silmäkulmassakin.

Selviytymistaisteluaan käynyt Fincup –kausi 2015-2016 päätettiin hyvissä merkeissä ja vaikka seuraavan kauden alkuun onkin aikaa noin puoli vuotta, jäi Hämeenlinnan kisasta ja sen epävirallisesta osuudesta sellainen näppituntuma, että uutta kautta uudistuksineen jo hieman siellä täällä odotellaan.

FinCup osakilpailu 4 Turku

FinCup osakilpailu 3 Nokia

Historic kisa 19.12.2015 Keimolassa

Kisaraportti Lempäälä 5.12.2015